Aivot ovat kovilla ruuhkavuosina

Harva selviää pikkulapsiajasta ilman univelkaa ja hektistä arkirytmiä. Onneksi muutama yksinkertainen tapa tuo helpotusta jaksamiseen – kolme arjen muutosta helpottavat kuormitusta

Ruuhkavuodet kuormittavat aivoja – näillä vinkeillä kevennät taakkaa

Harva selviää pikkulapsiajasta ilman univelkaa ja ajoittain kaaottiseksikin lipsahtavaa arkirytmiä. Onneksi muutama yksinkertainen tapa tuo helpotusta jaksamiseen.

Työssäkäyvien vanhempien arki on usein aikamoinen palapeli. Se koostuu lapsen tarha- tai koulukuvioista, harrastuksiin kuljettamisesta, kotitöistä, työasioista… Ihan tavallinenkin perhe-elämä voi sisältää paljon vastuita. Joskus tuntuu, että aivot ovat kuin sumussa ja tärkeätkin asiat saattavat unohtua.

Ei ihme,
sanoo aivotutkija Mona Moisala.

Ruuhkavuodet kuormittavat aivoja monella tapaa. Arki on hektistä ja siihen kuuluu lukemattomia muistettavia asioita – päässä on todellinen ajatusten vyyhti, mikä väsyttää aivoja. Krooninen univajekin uuvuttaa, sillä aivot tarvitsevat unta monien tärkeiden toimintojen läpikäymiseksi.

Aivojen hyvinvointiin ja palautumiseen voi onneksi vaikuttaa arkisilla valinnoilla. Pienten muutosten summa voi johtaa tuntuvaankin helpotukseen omassa voinnissa.

Varmista unenlaatu – älä stimuloi aivoja illalla

Pienten lasten vanhemmat joutuvat usein kärsimään kehnoista uniolosuhteista. Silloin tieto unen tärkeydestä voi jopa lisätä ahdistusta. Vaikka unen kohdalla riittävä tuntimäärä on olennaista, myös unen laadulla on suuri merkitys. Yksi sen arkkivihollisista on sinivaloa hohkaavien älylaitteiden sormeilu ennen nukkumaanmenoa.

”Aivot ovat luontaisesti kiinnostuneita kaikesta jännittävästä ja viihdyttävästä. Jotta nukahtaminen onnistuisi, suosittelenkin välttämään aivojen stimuloimista iltaisin”,

Moisala sanoo.

Koska ilta on usein ainoa vapaahetki vuorokaudessa, kiusaus on suuri katsoa videoita tai selata somea, jotka tarjoavat aivoille nopeita mielihyväpalkintoja. Monella on tapana työsähköpostien lukeminen sängyssä ennen nukkumaanmenoa – aivotutkijan mukaan ei kannattaisi.

”Tällöin stressihormoni kortisolia erittyy ja aivojen luontainen nukahtamismekanismi katkeaa.”

Mielelle kannattaakin luoda mahdollisimman rauhalliset olosuhteet tunti–pari ennen nukahtamista. Kun mieli on levollinen, unen päästä saa helpommin kiinni, vaikka joutuisikin välillä hyssyttämään pieniä yöheräilijöitä.

Kirjaa tehtävälista pois mielen päältä

”Ruuhkavuosina voi tuntua siltä, että ajatustoiminta käy ylikierroksilla. Usein ajatukset liittyvät tekemättömiin tehtäviin tai ratkaistaviin ongelmiin. Aivojen käsittelymäärä on varsin rajallinen, ja siksi jatkuva suma väsyttää niitä.”

Kun aivojen kovalevy on täynnä akuutteja asioita, vaativa ajatustyö tai harkittujen päätösten tekeminen muuttuu vaikeaksi.

”Kannattaakin vapauttaa kaistaa ja ulkoistaa muistettavat asiat paperille. Esimerkiksi joka-aamuinen tehtävälistan kirjoittaminen tekee aivoissa tilaa tärkeämmälle”,

Moisala vinkkaa.

Hanki energiaa aivoystävällisestä ravinnosta

Ravintotottumuksilla on suuri merkitys aivojen hyvinvointiin ja mielialaan. Ensinnäkin aivot tarvitsevat energiaa tasaisesti toimiakseen tehokkaasti. Ateriarytmiin kannattaakin kiinnittää erityistä huomiota. Vaikka se voikin hektisessä arjessa olla haastavaa, kannattaa pyrkiä syömään mahdollisimman säännöllisesti 3-4 tunnin välein. Tasainen verensokeri helpottaa jaksamista tuntuvasti.

Tässä auttaa suunnitelmallisuus: ’mitä tänään syötäisiin’-toimintamallin sijaan olisi hyvä ottaa tavaksi miettiä, mitä huomenna tai ensi viikolla syödään. Aterioita ja välipaloja voi valmistaa myös ennakkoon viikonloppuna, jolloin arvokasta aikaa vapautuu arkipäiviltä.

Kiireessäkin suuhunpantavan laatua kannattaa syynätä. Makeat ja niukasti kuitua sisältävät herkut saavat verensokerin heittelehtimään, mikä vaikuttaa suoraan aivojen toimintaan. Vireyttä ylläpitävä ateria sisältää aina jotain tuoretta eli kasvista, marjoja tai hedelmää sekä proteiinia, hitaita hiilihydraatteja ja hyviä rasvoja.

Aivoille välttämättömiä rasvahappoja ovat omega-3:t. Erityisen tärkeä on omega-3:n DHA-muoto, jota saa riittävästi nauttimalla rasvaista kalaa vähintään 2-3 kertaa viikossa.

Saavatko aivosi riittävästi DHA-rasvahappoa?

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n mukaan 250 milligramman annos omega-3-rasvahappo DHA:ta päivässä edistää aivotoiminnan pysymistä normaalina. DHA:ta on ainoastaan merenelävissä eli kaloissa ja äyriäisissä. Sitä voidaan teollisesti eristää myös merilevästä.

Ravintolisä on kätevä tapa varmistaa omega-3-rasvahappojen riittävä saanti. Möllerin laajasta valikoimasta löytyy vaihtoehto kaikenikäisille.

What is good health?

Body changes in later life call for changes in your diet

Do you have a good lifestyle?

Lifestyle simply means the way in which you live. Health and lifestyle go hand in hand. You might feel you have a good lifestyle if you are physically active, eat healthily and generally experience a sense of wellbeing. Conversely, if you want good health you should also have a good lifestyle.

Physical activity is the major contributor to a good lifestyle, but diet, drugs, stress, sleep and social conditions are also play an important role. Being able to use the body properly to avoid injury also affects lifestyle. Physical activity can also prevent depression and help you to recover more quickly from mental illness, both of which obviously affect your lifestyle.

How does the aging process affect your immune system?

Diet can be a difficult topic for many. Perhaps you eat too much or too little or maybe you find it hard to know what foods to combine to have a balanced diet. It’s also important to eat food that contains important vitamins, minerals and dietary fibre, omega-3 and antioxidants. On top of all this, you also need to get enough energy, protein and the correct fatty acids. The requirement for these nutrients changes throughout your life. When you are older you also have different requirements than children and younger adults. Women also have different requirements than men. Pregnant and breastfeeding mothers also have special requirements.

When you get older, you lose muscle mass and your body requires less energy and therefore less food. You may lead a less active life than you did before, which is why you require less food. However, your need for minerals, vitamins and other nutrients remains the same. Of course, there are plenty of healthy and active older people, but when you reach 70 to 80 years of age, it’s easier to become ill, especially during flu season.

Some steps you can take to improve your lifestyle and health are to:

eat a healthy and varied diet
stay active
watch your weight
avoid too much alcohol and don’t smoke
get enough sleep
think positive
practise good hygiene

What is good quality of life?

The World Health Organisation (WHO) defines quality of life as a state where the individual can realise their potential, cope with normal stressful situations, work in a rewarding and positive way, and be able to contribute to others and society.

Quality of life is a wide and somewhat diffuse concept that includes joy in, and a desire for, life. These are values that are rather felt than measured, which in turn are based on personal environment and choices. Quality of life doesn’t necessarily depend on being healthy or sick. It’s the moments between worries, sorrows, problems and ailments that matter. For example, if you have a chronic illness, a feeling of mastery can be important when talking about quality of life.

To sum up, quality of life is a combination of health, lifestyle, networks and social support. It’s about experiencing joy, meaning in life, satisfaction, security and a sense of belonging, as well as being able to use your strengths. It’s also about feeling interest in life, coping with everyday situations and a being committed to something or someone. If you have good quality of life, you will be able to cope better with the inevitable stressful situations in life.