Miten töissä jaksaa paremmin?

Aivotutkijan 7 vinkkiä, miten töissä jaksaa paremmin: ”On epäreilu ajatus, että meidän pitäisi olla yli-ihmisiä” Työelämässä suurin haaste on tahti, sanoo Mona Moisala. Aivot eivät työskentele tehokkaasti, jos ne jäävät ilman taukoja, omega-kolmosia ja unta.

Monet ajattelevat, että työpäivän aikana kuuluu puristaa kaikki mehut irti. Tehokas työntekijä vaihtaa dynaamisesti työtehtävästä toiseen, reagoi jokaiseen viestiin heti ja tekee useita työtehtäviä samaan aikaan.

Todellisuudessa jatkuvat keskeytykset ja tauoton puurtaminen lisäävät keskittymiskyvyttömyyttä, levottomuutta ja ylivirittyneisyyttä. Aivot jäävät hälytystilaan, jolloin työtehokkuus laskee.

– Niin kuin keho väsyy fyysisestä suorituksesta, aivot väsyvät tiedon käsittelystä. Haastan ajatusta, ettei palautumiselle olisi aikaa työpäivän aikana, sanoo aivotutkija Mona Moisala.

Hän muistuttaa, että aivot eivät voi jatkuvasti suoriutua kahdeksaa tuntia putkeen huipputasolla.

– On epäreilu ajatus, että meidän pitäisi olla yli-ihmisiä töissä ja palautua rasituksesta vain vapaa-ajalla.

Vapaa-aika ei välttämättä aina ole palauttavaa, ja joskus työpäivän jälkeinen väsymys vie siitä ilon.

– Se, että uhraamme kaikkemme työlle, ei ole kestävällä pohjalla. Aivojen väsyminen kuormittavassa tietotyössä voi osaltaan johtaa burnoutiin.

Näin muutat työtapojasi aivoystävällisiksi

Tässä Mona Moisalan seitsemän vinkkiä tietotyön kuormittavuuden hallintaan.

1. Muista, että aivot tarvitsevat vaihtelua työpäivään ja -viikkoon.

Tunnustele olotilaasi työpäivän mittaan. Laita vaikka post it -lappu pöydän nurkkaan: miltä nyt tuntuu?

Aivojen kannalta on hyvä irtautua töistä hetkittäin. Salli työpäivästä itsellesi vartti, jolloin voit esimerkiksi käydä lyhyellä kävelylenkillä.

Entä voisiko työviikkoa rakentaa niin, että yksi päivä on intensiivisempi, toinen taakaltaan kevyempi?

Huippu-urheilijatkin treenaavat niin, että viikossa on pari rankkaa treeniä ja sitten palauttavaa harjoittelua.

2. Pidä parin minuutin mikrotaukoja.

Tuntuuko, ettei työaika riitä taukoihin?

Mikrotaukojen pitäminen ei ole iso ajallinen panostus – eikä suinkaan menetys työn tuottavuuden kannalta. Päinvastoin. Kun on paremmassa vireessä, saa asioita aikaan tehokkaammin.

Esimerkiksi kahden etäpalaverin välissä voi sulkea silmät ja hengittää syvään viisi kertaa.

3. Vähennä multitaskingia eli useiden tehtävien suorittamista yhtaikaa.

Nykypäivän työelämä vaatii usein sitä, että pitää olla monta palloa ilmassa samaan aikaan. Multitasking on kuitenkin raskasta aivoille – erityisesti, jos sitä jatkaa koko työpäivän ajan.

Kannattaa varata työpäivästä tunti tai kaksi keskeytyksetöntä työaikaa niin, että keskittyy tekemään yhtä työtehtävää kerrallaan.

4. Kokeile meditaatioharjoituksia.

Arkirutiinien muuttaminen on vaikeaa. Moni tietää, että noin 5–10 minuutin meditaatioharjoitus olisi hyödyllinen, mutta se jää usein arjen kiireen jalkoihin.

Tutkimusten mukaan isot elämänmuutokset eivät onnistu kerralla. Siksi kannattaa lähteä liikkeelle pienten asioiden muuttamisesta yksi kerrallaan.

Helpointa on se, että rauhoittumishetki yhdistyy luontevasti tiettyyn paikkaan tai ajankohtaan. Voisiko lyhyen meditaatioharjoituksen tehdä esimerkiksi aina palaverin jälkeen?

On yksilöllistä, mikä laskee aivojen ylivirittynyttä tilaa. Hyviä keinoja ovat myös esimerkiksi rentoutusäänitteet, liikunta ja käsillä tekeminen.

5. Keskustele aivoterveellisistä työtavoista.

Työyhteisön tuki aivoterveellisille työtavoille on tärkeä: puhukaa avoimesti siitä, miten niitä voi toteuttaa. Jokaisella on välillä oikeus keventää työtahtia.

Työnantajan kannattaa muistuttaa jatkuvasti palautumisajoista työpäivien aikana. Tästä hyötyvät eritoten uupumisriskissä olevat työntekijät.

6. Nuku niin paljon kuin se on elämäntilanteessasi mahdollista.

Jos unta ei saa riittävästi, se heijastuu nopeasti aivojen toimintakykyyn, keskittymiseen, muistamiseen ja luovuuteen. Uni on tehokkain ja halvin tapa vaikuttaa aivoterveyteen.

Nykyisin on paljon unta mittaavia laitteita. Oleellisin mittari on kuitenkin oma olotila aamuisin.

7. Syö monipuolisesti – huolehdi omega-kolmosten saannista.

Aivot ovat 60-prosenttisesti rasvaa. Jotta aivot toimivat töissä hyvin, ne tarvitsevat hyvälaatuista rasvaa.

Omega-3-rasvahappoja saa erityisen hyvin rasvaisesta kalasta, kuten lohesta. Harva suomalainen kuitenkaan syö kalaa suositusten mukaisesti 2–3 kertaa viikossa.

Jos tuntuu siltä, että ruokavaliossa ei ole riittävästi omega-3:n lähteitä, hyvien rasvojen saanti kannattaa varmistaa nauttimalla kalaöljyä lisäravinteena päivittäin.

What is good health?

Body changes in later life call for changes in your diet

Do you have a good lifestyle?

Lifestyle simply means the way in which you live. Health and lifestyle go hand in hand. You might feel you have a good lifestyle if you are physically active, eat healthily and generally experience a sense of wellbeing. Conversely, if you want good health you should also have a good lifestyle.

Physical activity is the major contributor to a good lifestyle, but diet, drugs, stress, sleep and social conditions are also play an important role. Being able to use the body properly to avoid injury also affects lifestyle. Physical activity can also prevent depression and help you to recover more quickly from mental illness, both of which obviously affect your lifestyle.

How does the aging process affect your immune system?

Diet can be a difficult topic for many. Perhaps you eat too much or too little or maybe you find it hard to know what foods to combine to have a balanced diet. It’s also important to eat food that contains important vitamins, minerals and dietary fibre, omega-3 and antioxidants. On top of all this, you also need to get enough energy, protein and the correct fatty acids. The requirement for these nutrients changes throughout your life. When you are older you also have different requirements than children and younger adults. Women also have different requirements than men. Pregnant and breastfeeding mothers also have special requirements.

When you get older, you lose muscle mass and your body requires less energy and therefore less food. You may lead a less active life than you did before, which is why you require less food. However, your need for minerals, vitamins and other nutrients remains the same. Of course, there are plenty of healthy and active older people, but when you reach 70 to 80 years of age, it’s easier to become ill, especially during flu season.

Some steps you can take to improve your lifestyle and health are to:

eat a healthy and varied diet
stay active
watch your weight
avoid too much alcohol and don’t smoke
get enough sleep
think positive
practise good hygiene

What is good quality of life?

The World Health Organisation (WHO) defines quality of life as a state where the individual can realise their potential, cope with normal stressful situations, work in a rewarding and positive way, and be able to contribute to others and society.

Quality of life is a wide and somewhat diffuse concept that includes joy in, and a desire for, life. These are values that are rather felt than measured, which in turn are based on personal environment and choices. Quality of life doesn’t necessarily depend on being healthy or sick. It’s the moments between worries, sorrows, problems and ailments that matter. For example, if you have a chronic illness, a feeling of mastery can be important when talking about quality of life.

To sum up, quality of life is a combination of health, lifestyle, networks and social support. It’s about experiencing joy, meaning in life, satisfaction, security and a sense of belonging, as well as being able to use your strengths. It’s also about feeling interest in life, coping with everyday situations and a being committed to something or someone. If you have good quality of life, you will be able to cope better with the inevitable stressful situations in life.